Jätkäsaaren historia

Jätkäsaarella on ollut tärkeä rooli niin Helsingin kuin koko Suomen kehityksessä. Sadassa vuodessa helsinkiläisten mökki- ja retkisaarista kehittyi liikennemäärältään Suomen suurin satama. Nyt, satamatoiminnan siirryttyä Vuosaareen, alueelle rakentuu sataman kiehtovaa historiaa kunnioittava uusi asuinalue.

Nykyisin Jätkäsaarena tunnettu alue on muodostettu neljästä eri saaresta. Busholmen, eli Jätkäsaari, oli näistä suurin. Muut olivat nimeltään Hietasaari eli Sandholmen, Uttern eli Saukko ja Saukonkari, joka nimensä mukaisesti oli pikemminkin pieni luoto kuin saari.

Vielä 1900-luvun alkuvuosina saaret olivat pääosin luonnontilaisia. Busholmenissa asui noihin aikoihin pysyvästi yksi ammattikalastaja. Sen lisäksi saarilla oli joitakin helsinkiläisten kesähuviloita ja myös pienimuotoista teollisuutta. Pitkäsilta esimerkiksi on tehty Utternin kallioista louhitusta graniitista. Pääasiassa saaret olivat kuitenkin asumattomia ja toimivat helsinkiläisten virkistysalueena.

Huvila Jätkäsaaressa, vuosi 1913. Kuvaaja Eric Sundström. Kuva: Helsingin kaupungin museo

Utternin korkeat kalliot tarjosivat talvisin mahtavat puitteet mäenlaskulle. Kesäisin uitiin, ja puuttomalla Utternilla toimi vielä vuonna 1916 peräti hyppytelineillä varustettu uimala ennen kuin sekin sai väistyä kasvavan sataman alta.

Alueen tunnetuin kesäasukas oli varmaankin kauppias Julius Tallberg, joka haaveili huvilakaupunginosan rakentamisesta Busholmenille. Nämä suunnitelmat kirjaimellisesti hautautuivat nopeasti kasvavan satamatoiminnan alle. Tallberg joutuikin lopulta siirtymään suunnitelmineen lännemmäksi Lauttasaareen, josta hän osti vuonna 1911 Lauttasaaren kartanon ja samalla puolet koko saaren maa-alueesta.

Hietalahdessa oli jo 1800-luvun puolivälistä alkaen toiminut satama. Laajenevan satamatoiminnan tarvitessa lisää tilaa katseet kääntyivät satama-allasta vastapäätä sijaitseviin saariin. Sataman laajennustyöt käynnistyivät Jätkäsaaren alueella toden teolla vuonna 1913.

Neljä saarta yhdistettiin yhtenäiseksi maa-alueeksi, joka liitettiin mantereeseen. Saarien metsät kaadettiin ja kalliot louhittiin tasaisiksi. Alueen maapinta-ala laajeni vähintään kolminkertaiseksi, kun Utternin ja Sandholmenin salmet täytettiin, ja saaria ympäröivältä mereltä vallattiin uutta maata.

Hietasaaresta ja Jätkäsaaresta alkoi näin muodostua yhtenäinen Länsisatama. Junarata, talletusmakasiinit, varastot, nostokurjet ja tietysti eri puolilta maailmaa tulevat laivat antoivat alueelle ilmeen, joka sillä on ollut näihin päiviin asti. Vuodesta 1928 lähtien alue on tunnettu nimellä Jätkäsaari. 1960-luvulle tultaessa Länsisatama oli jo liikennemäärältään Helsingin suurin satama.

 

Näkymä Länsisatamasta 1930-luvulta. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

1970-luku: Konttiliikenne keskitetään vauhdilla kehittyvään Länsisatamaan
1970-luku oli Länsisataman kehittämisen kiihkeintä aikaa. Yksi merkittävimmistä päätöksistä oli alueella vuodesta 1925 toimineen hiilisataman siirtäminen Sörnäisiin vuonna 1977 ja Länsisataman varaaminen pääasiassa kappaletavarasatamaksi. Rahtiliikenteessä nykyaikaiset kontit olivat korvanneet perinteiset tynnyrit, mikä edellytti niiden käsittelyyn tarvittavien nostureiden hankkimista. 1977 Länsisatamassa aloitti toimintansa uusi konttiterminaali.

1970-luvun lopussa valmistui myös Bunkkeriksi kutsuttu rakennus, jossa sijaitsi jättiläismäinen vapaavarasto. Se oli valmistuessaan lähes 100 000 m² kokonaispinta-alallaan Helsingin toiseksi suurin rakennus Meilahden sairaalan jälkeen.

Näkymä mereltä Länsisatamaan suuntaan, vuosi 1970. Oikealla näkyy rakenteilla oleva tavarasataman varastorakennus Bunkkeri, joka toimi vuosikymmeniä varastona. Vuonna 2018 Helsingin kaupunki myi Bunkkerin ja sinne on suunnitteilla asuntoja, liikuntatiloja ja uimahalli. Kuvaaja Simo Rista. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

2000-luku: Satama saa väistyä väljemmille vesille
Vielä vuosituhannen vaihdetta lähestyttäessä satamatoiminta oli Jätkäsaaressa täydessä vauhdissa ja voimansa tunnossa. Mutta niin siinä kävi, että kasvun rajat tulivat vastaan. Sataman juna- ja rekkaliikenne ei enää yksinkertaisesti mahtunut ahtaalle Helsinginniemelle.

Vuonna 2008 lähes sata vuotta jatkunut satamatoiminta siirtyi uuteen Vuosaaren satamaan. Ainoastaan Viroon suuntautuva risteilylaivaliikenne jäi Länsisataman Länsiterminaaliin.

Valtavan konttisataman lähdettyä Jätkäsaaressa alkoi uuden asuinalueen rakentaminen. Komean lähtölaukauksen Jätkäsaaren uudelle vaiheelle antoi poptähti Madonna, joka esiintyi sataman jäljiltä tyhjäksi jääneellä kentällä 6. elokuuta 2009.

Satama ei kuitenkaan katoa Jätkäsaaresta kokonaan. Se jatkaa elämäänsä osana uuden alueen identiteettiä niin kadunnimistössä kuin infrastruktuurissa ja rakennuskannassa. Vanhan satamaradan kuilun on vallannut Baanaksi nimetty kevyen liikenteen väylä. Entiseen tavarasataman varastoon, Bunkkeriin, rakennetaan noin 300 asuntoa sekä uimahalli ja liikuntatiloja. Myös sataman työntekijöiden vanha Huutokonttori on kunnostettu ja palvelee nykyään Jätkäsaaren infokeskuksena ja kirjastona.

Peab rakentaa Jätkäsaareen uutta 12-kerroksista Goldfinger-asuinrakennusta. Tutustu ainutlaatuiseen kohteeseen!

Jätkäsaari ja Länsisatama etelästä kuvattuna, vuosi 2016. Vasemmalla Lauttasaaren ja Ruoholahden sillat ja taustalla Salmisaaren voimalaitoksen rakennukset. Kuvaaja: Suomen Ilmakuva Oy. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Tietolähteet:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/lansisatama/perustietoa/bysa-ja-sandis-ja-uttern-sittemmin-jatkasaari
http://www.portofhelsinki.fi/helsingin-satama/historia
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4tk%C3%A4saari

 

Käytämme evästeitä. Jatkamalla sivustoon hyväksyt evästeiden käytön.