Maiseman historia luo alueelle juuret ja identiteetin. Kaarinan kylien historia ulottuu 1200-luvun lopulle, jolloin Huovarinnan eli nykyinen Hovirinnan kyläkin oli jo olemassa. Kylän nimi muutettiin Hovirinnaksi 1600-luvulla. 1970-luvulta lähtien Kaarinan keskustaa on rakennettu Hovirinnan kylän alueelle ja avoimet viljelymaisemat ovat täyttyneet asuntoalueista.
Koti Hovirinnan kartanon mailla
Hovirinta oli 1600-luvun alussa ratsumiestila. Varsinainen kartano perustettiin 1800-luvun alussa, jolloin siihen liitettiin Poikluoman yksinäinen perintötila. 1800-luvun lopulla tilaan liitettiin vielä Kärjen yksinäinen perintötila ja Alakylän yksinäinen ratsutila.
Hovirinnan kartanon empireä edustanut päärakennus sijaitsi Asunto Oy Kaarinan Kartanonpihan luoteispuolella mäellä, jonne se rakennettiin vuonna 1896. Rakennuksessa oli harjakatto, lohkokiviperusta ja vaaka-pystylaudoituksella vuorattu hirsirunko. Koristeelliset räystäskonsolit, parvekkeet, nelikulmaiset haukanikkunat ja ikkunoiden otsalautojen spiraalimaiset koristekannakkeet loivat rakennukseen kauniita erityispiirteitä. Kartanon asuinkerroksessa oli 12 huonetta ja kellarikerroksessa useita taloussuojia. Rakennuksen kiinteään sisustukseen kuuluivat suuret ja koristeelliset empiretyyliset pariovet, kymmenen uunia ja säkkikangaspohjaiset tummanruskeat tapetit. Päärakennus oli loppuvuosinaan vuokrakäytössä ja vuonna 1986 se purettiin pois huonon kuntonsa vuoksi.
Maisema on jatkuvassa muutoksessa. Aikoinaan kartanoon kuului 3 huvilapalstaa, 100 hehtaaria peltoa, 500 hedelmäpuuta ja 20 hehtaaria metsää. Tilan maisemassa laidunsivat lehmät ja hevoset. Nyt kartanon mailla on koteja. Hovirinnan asutushistoriaa jatkaa Asunto Oy Kaarinan Kartanonpiha, joka kunnioittaa nimillään alueen historiaa. Tervetuloa jättämään jälkesi Hovirinnan maisemaan!
Mervi Lehto, FM Maisemantutkija
Hovirinnan kartanon eteläfasadi vuonna 1986.
Kuva Turun museokeskus / Maija Mikkonen
Lähteet:
E. Jutikkala ja G. Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat, Suomen kirjallisuuden seuran kirjapainon Oy, Helsinki, 1941.
Turun museokeskus, rakennusinventointi, Raija Haataja 1982 ja Maija Mikkonen 1985.