Me Peabilla haluamme saada suomalaiset oppimaan lisää rakennusten kosteudenhallinnasta. Kokosimme seitsemän myyttiä, jotka alan erikoisosaaja murtaa yksi kerrallaan tiedon ja taidon avulla. Haluamme, että me kaikki voimme asua ja työskennellä terveemmissä rakennuksissa.
Myytti 1: Kaikki rakennusmateriaalit pitää säilyttää sisätiloissa
”Rakennusmateriaalit ovat erilaisia ja vaativat myös omantyyppistään suojausta kosteudelta. Osa rakennusmateriaaleista, kuten betonirunko, kestää hyvin kosteutta.
Rakennusmateriaalit jaetaan viiteen eri luokkaan sen mukaan, miten niitä on säilytettävä kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi. Kaikkein herkimmät materiaalit, kuten parketit, laminaatit ja sisäkalusteet, pitää säilyttää lämmitetyssä ja kuivassa sisätilassa. Betonielementit voi puolestaan säilyttää ulkotilassa, jos ne on suojattu peitteellä tai katoksella. Kattotiilet ja muut rakennuksen ulkovarusteet voi puolestaan säilyttää suojaamattomassakin ulkotilassa.
Tärkeintä on siis, että kosteudelle herkät materiaalit suojataan asianmukaisesti ja että vesikatto saadaan valmiiksi ennen tällaisten materiaalien tuomista rakennuksen sisätiloihin.”
Myytti 2: Umpitiivis rakennus on paha asia
Tämän tästä kuulemme, että rakennuksen tiiviys olisi ongelma itsessään. Ei se ole. Itse asiassa nykyään pyritään tiiviisiin rakennuksiin, koska haluamme, että talot ovat energiatehokkaita. Rakennuksen ylivoimaisesti merkittävin ympäristövaikutus on sen elinkaaren aikainen energiankulutus.
Rakennus voi olla tiivis kuin pullo, kunhan seinien rakenne ja ilmanvaihto on toteutettu oikein. Meistä kaikista rakennuksen sisällä olevista ihmisistä ja toiminnastamme syntyy aina kosteutta sisätiloihin, ja kosteuden on päästävä poistumaan.
Ilmanvaihto kuljettaa ylimääräisen kosteuden pois rakennuksen sisältä. Lisäksi ulkoseinä- ja kattorakenteet suunnitellaan niin, ettei kosteutta sisältävä sisäilma pääse näiden rakenteiden sisälle ja voisi tiivistyä niiden kylmempiin ulko-osiin. Tämä estetään käyttämällä kalvoja. Jos kyseessä on betonirakenne, erillistä sulkua ei tarvita. Betoni itsessään toimii höyrynsulkuna ja estää kosteuden kulkeutumisen rakenteeseen. Julkisivu kastuu ulkopuolelta esimerkiksi vesisateessa, ja sen kuivuminen suunnitellaan käytetyn julkisivutyypin mukaan. Vesihöyryä siirtyy siis koko ajan ulospäin rakenteiden läpi.
Rakennuksen käyttäjällä on merkittävä rooli valmiin rakennuksen kosteudenhallinnassa. Käytön aikana syntyvää kosteutta hallitaan talotekniikan avulla. Siksi on tärkeää tuntea rakennuksen tekniikka ja käyttää sitä oikein. Kaikkien kannattaakin tutustua asunnon käyttäjän muistilistaan: Miten torjun kosteusvaurioita omassa kodissani.
Myytti 3: Talvella ei voi rakentaa, koska betoni ei kuivu
Itse asiassa rakenteet kuivuvat talvella paremmin, koska pakkasella sisäilma on paljon kuivempaa kuin kesällä. Kosteutta mahtuu siirtymään rakenteesta kuivaan ilmaan enemmän kuin kosteaan.
Huolehdimme rakennuksen kosteudenhallinnasta säätämällä sisäilman lämpötilaa vuodenaikojen mukaan. Talvisin sisätiloja lämmitetään aina rakennusvaiheessa. Myös muina vuodenaikoina ilmanvaihtoa tehostetaan kosteutta tuottavien työvaiheiden aikana.
Betonirakennuksessa on rakennusvaiheessa valtavasti vettä – isossa rakennuksessa jopa kymmeniätuhansia litroja eli satoja ammeellisia. Suurin osa vedestä haihtuu ajan kanssa pois, eikä kaikkea tarvitsekaan poistaa. Luonnostaan rakenteeseen jäävästä kosteudesta ei ole haittaa.
Rakennusten tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien on tiedettävä täsmälleen raja-arvot, kuinka kuivaa betonin on oltava kussakin kohteessa ja vaiheessa, esimerkiksi ennen seuraavan pinnan tekemistä. Tästäkin on olemassa tarkat ohjeet.
Myytti 4: Kaikki rakennukset pitää huputtaa rakennusajaksi
”Kaikkea rakentamista ei kannata eikä edes voi tehdä hupun suojassa. Hupun sisäänkin voi kertyä kosteutta, mikä pahimmassa tapauksessa lisää vaurioita. Kaikkia rakennusvaiheita ei voi peittää siksikään, että nostureilla pitää pystyä tarvittaessa siirtämään osia.
Tärkeintä onkin määritellä ja suunnitella hyvin sääsuojauksen taso rakentamisen eri vaiheisiin. Perustavoitteemme on aloittaa sisärakennusvaihe vasta, kun rakennuksen ulkopinta on tehty ja työmaalla on sen verran lämpöä, että ilmankosteus ei ole liian korkea.
Ehkäisemme rakennuksen rungon kastumista monilla toimilla, jotka suunnittelemme ja ajoitamme etukäteen.”
Myytti 5: Kukaan ei ota rakennuksella vastuuta, koska tekijöitä on monta
”Me Peabilla valvomme aliurakoitsijoidemme työtä kuin omaamme ja kannamme vastuumme myös aliurakoitsijoidemme tekemisistä. Työmaillamme kaikki tekijät ovat rakennusalan ammattilaisia. He ovat kotoisin Suomesta tai muista maista, mutta kaikki osaavat ammattinsa.
Torjumme myös kosteusvaurioita yhdessä koko osaajajoukkomme kanssa. Kosteusvaurioiden ehkäisemisessä haluamme olla suunnannäyttäjä Suomessa ja olemme sitoutuneet toteuttamaan kosteudenhallinnassa kolme asiaa. Koulutamme koko henkilöstömme kosteudenhallintaan ja kehitämme alalle kosteudenhallintakortin. Olemme ottaneet käyttöön valtakunnallisen Kuivaketju10-toimintamallin kaikissa omissa rakennuskohteissamme ja pyrimme sopimaan tilaajien kanssa, että sitä käytettäisiin myös muissa kohteissa. Rakennamme kunnolla, ja tavoitteena on aina 0-virheluovutus, eli luovutamme työn asiakkaalle virheettömänä.
Koska haluamme rakentaa kunnolla, parannamme jatkuvasti myös omaa osaamistamme ja ymmärrystämme kosteudenhallinnassa.”
Myytti 6: Jos rakennuksessa on kosteusvaurio, syy on rakentajissa
”Kaikissa rakentamisen vaiheissa on toimittava oikein, ettei kosteutta pääse rakenteisiin. Virhe voi syntyä missä vaiheessa vain. Tärkeintä ei ole etsiä syyllisiä, vaan olla valppaana koko ajan, jotta mahdolliset ongelmat voidaan korjata nopeasti.
Kosteudenhallinta alkaa jo rakennuttamisen tilaamisesta ja suunnittelupöydältä. Varaudumme aikatauluissa ja työjärjestyksissä materiaalien suojaukseen ja riittäviin kuivumisaikoihin sekä käytetään vain hyväksi todettuja rakenteita. Rakennushankkeen toteuttava rakennusliike huolehtii koko tuotannon käytännön suunnittelusta niin, että rakentaminen toimii laadukkaasti ja tilaajan toiveiden mukaisesti.
Asenteella on suuri merkitys: haluamme tehdä kerralla kunnollista sekä puutumme nopeasti virheisiin ja havaittuihin epäkohtiin.”
Myytti 7: Kaikki betoni on samaa harmaata
Betoni itsessään on hyvin mielenkiintoinen materiaali. Betoneita on olemassa satoja erilaisia, vaikka sitä valmistetaan periaatteessa hyvin yksinkertaisesti kiviaineksesta, vedestä ja sementistä. Betonitekniikka on ihan oma alansa, melkeinpä high techiä. Betonitekniikan kirja oli kaikkein laajin oppikirja jo silloin, kun itse aikoinani opiskelin insinööriksi.
Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali. Se on kestävää, ja sen ylläpitotarve on alhainen. Betonista tehdään paloturvallisia ja energiaa säästäviä rakennuksia.
Betonirakentaminen on kestävää kehitystä: betonirakennukset voidaan suunnitella ja rakentaa hyvin pitkäikäisiksi, sadan tai kahdensadan vuoden käyttöön ja jopa pidemmäksi ajaksi. Betoni on sataprosenttisesti kierrätettävää, ja se imee ilmasta hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan.
Meillä Peabilla on oma tuotantoyksikkö Swerock, joka on yksi Suomen suurimmista valmisbetonin toimittajista. Kehitämme jatkuvasti materiaaleja ja prosesseja ympäristövaikutusten minimoimiseksi sekä oikean tuotteen ja ratkaisun löytämiseksi asiakkaalle.